Hieronnan ja osteopatian erot?

Tähän ei ole yhtä selkeää vastausta, sillä Suomessa koulutusta tarjoavat tahot painottavat koulutuksissaan hieman eri asioita. Ammattitutkinnoissa on kuitenkin opetushallituksen hyväksymät kriteerit opetukselle. Pohjaan kirjoitukseni koulutetun hierojan ammattitutkintoon sekä osteopatian ammattitutkintoon. Lisäkoulutuksia sekä aiempaa pohjakoulutusta löytyy lähes jokaiselta ammattilaiselta. Lähden avaamaan aihetta aluksi laajemmin ja lähestyn aihetta myöhemmissä kirjoituksissani asiakkaan näkökulmasta. Yritän avata omaa näkemystäni ymmärrettävästi ja lyhyesti, siksi pyrin jättämään termi jargonian pois. Jotta voidaan erotella hieronta ja osteopatia toisistaan, pitää ymmärtää, mitä on manuaalinen hoitaminen?

OSA 1.

Manuaalinen hoitaminen on käsillä tehtävää hoitamista, johon liittyy aina kosketus. Kosketus voi olla mm. pehmytkudokseen kohdistuvaa sivelyä, painamista, hankaamista, täristämistä tai venyttämistä eri tekniikoin sekä niveliin kohdistuvaa liikehoitoa, mobilisointia tai manipulointia. Manuaalisen hoitamisen tavoitteena on käynnistää kehon omat mekanismit (mm. rentoutuminen ja sitä kautta kivun lievittyminen), sekä saada keho reagoimaan haluamallamme tavalla, asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Manuaalisia hoitotekniikoita on kehitetty useita, mutta niistä saatu laadukas tutkimusnäyttö on vielä rajallista. Tutkimusnäytöllä tässä kohtaa tarkoitan eri manuaalisten hoitotekniikoiden vaikuttavuutta asiakkaan kokemaan oireeseen nähden. Eri hoitotekniikat ovatkin aikojen saatossa kehittyneet asiakas kokemuksien pohjalta. Kokemuksiin pohjaava näyttöä löytyy, ja jokaisella asiakkaalla onkin oma kokemus manuaalisen hoitamisen vaikuttavuudesta. 

Hieronta tekniikat ovat kehittyneet jo ennen ajanlaskumme alkua, ja ensimmäiset merkinnät löytyvät Kiinasta 2700ekr. Voidaan sanoa, että hieronta on vanhin hoitomenetelmistä ja tekniikoista, on ollut ja on edelleen pohja kaikelle manuaaliselle hoitamiselle. Osteopatia on siihen nähden nuori suuntaus. Osteopatian on kehittänyt yhdysvaltalainen lääkäri Andrew Taylor Still (1828-1917). Osteopatiassa on vahvasti edustettuna myös hieronnan eri tekniikat, mutta pääpaino on eri nivelalueiden hoitamisella mobilisoivin tai tarvittaessa manipuloivin tekniikoin ja kehon tasapainon saavuttamisella. Osteopatia, kuten moni muukin manuaalisen hoitamisen koulukunta, on lähtenyt kehittymään omaan suuntaansa usein kehittäjänsä omien ajatusten pohjalta. Still halusi ymmärtää syvemmin kehon fysiologisia toimintoja ja miten voisimme vaikuttaa niihin. Osteopatia toi käsillä hoitamisen entisaikojen lääketieteeseen, suonen iskemisen ja rohtojen rinnalle. 

Lopuksi voisinkin tiivistää omia ajatuksia. Hieronta ja osteopatia ovat perusajatukseltaan lähempänä toisiaan kun ajattelemmekaan. Tavoitteena hoitomuodoilla on sama, saavuttaa asiakkaalle stabiili tila, jossa keho voi hyvin. Onko tavoite kivun lievittyminen tai liikkuvuuden paraneminen, tavoittelemme samaa ja asiakkaan kokemus hoidon tehosta on tärkeässä osassa. Hieronnan ja osteopatian erot löytyvätkin koulutuksen sisällöstä ja kestosta, oireen tutkimisesta, syiden ymmärtämisestä sekä turvallisesti toteutetuista erilaisista hoitotekniikoista joita käytetään päästäksemme tavoitteeseen. Suomessa n. 10kk. kestävä hierojan ammattitutkinto (koulutettu hieroja) määrittelee, millaisilla kriteereillä asiakasta voidaan turvallisesti hoitaa ja millaisia tekniikoita voidaan turvallisesti käyttää. Koulutus pohjaa klassisen hieronnan otteisiin. Urheiluhieroja on yhtälailla koulutettu hieroja joka on koulutuksen aikana saanut urheilijoiden huoltoon ja hoitamiseen erikoistuvaa koulutusta. Usein osteopaatilla on pohjalla koulutetun hierojan tutkinto. Osteopaatin 4 vuotinen koulutus syventää ihmiskehon ja hoitamisen ymmärtämistä sekä sen vaikuttavuutta, tuo kliinisen tutkimisen ja diagnostiikan (terveydellisen ongelman ratkaiseminen) isoksi osaksi hoitamista ja antaa lisää turvallisia, tehokkaita hoitotekniikoita käyttöön. Osteopaatin (ortopedinen osteopatia) ammattitutkintoon sisältyy myös amk-jaksoja sekä erilaisia lääkärin luentoja. Koulutuksen pituutta ei voi suoraan käyttää mittarina, mutta sen sisältö ja vaativuus on jo sitten eri luokkaa.

OSA 2. Asiakkaan näkökulma

" Kaipaan pelkkää hierontaa hartioille".  " Osteopaatti kyseli hirveesti kaikkee". " En tiedä kelle olisin menny hoitoon"

Hierojalle tullaan usein lihaskireyksien ja kipujen vuoksi. Hierojalle tullessa sinulta otetaan tarvittavat tiedot ylös ja tehdään alkuhaastattelu (anamneesi) jossa selvitetään mm. sinun toiveet ja mahdolliset esteet hoidolle. Hieroja saattaa myös tutkia asentoasi ja liikkumistasi. Koulutetun hierojan vastaanotolla keskitytään lihasperäisiin ongelmiin ja hierojan tulee hoitaa lihaksia. Hieronta tekniikat riippuvat asiakkaan tarpeesta sekä isolta osin siitä mitä tekniikoita hieroja on tottunut käyttämään tai mihin hän on erikoistunut (klassinen hieronta, urheiluhieronta, lihaskalvo käsittelyt mm.). Koulutetulla hierojalla voi olla käytynä myös lisäkoulutuksena mm. faskia käsittelyä, neulahoitoja, kinesioteippausta, erilaisia laitehoitoja. Joku koulutettu hieroja voi olla myös personal treiner ja painottaa hoitamisen lisäksi myös harjoittelun tärkeyttä terveydelle tai edellinen koulutus on voinut olla jäsenkorjaaja jolloin hoito voi näyttää taas erilaiselta. Painopiste koulutetun hierojan hoidossa pitää olla hieronnassa ja eri hierontatekniikoiden käytössä, muu lisähoito vain tukemassa hierontaa ja sen tavoitetta esim. kivunhoidossa. Koulutettu hieroja voi lisä kouluttaa itseään esim. mobilisoiviin tekniikoihin ( liikkeen kautta tehtävää nivelen tai pehmytkudoksen käsittelyä joka tähtää kohdekudoksen liikkuvuuden parantamiseen). 

Osteopaatin vastaanotolle tullaan mm. akuutin ja äkillisen kivun, kuten noidannuolen vuoksi tai myös usein kroonisten (pitkään jatkuneiden)tai epämääräisten oireiden vuoksi. Osteopaatti on saanut syventävää koulutusta myös lasten ja urheilijoiden kuntouttamiseen ja hoitamiseen, sekä leikkausten jälkeiseen kuntoutukseen. Osteopaatin (ortopedinen osteopatia) vastaanotto alkaa usein tarkalla alkuhaastattelulla, kliininen tutkiminen erilaisin testein kartoittaa oiretta ja voi sisältää mm. verenpaineen mittauksen jolla pois suljetaan riskitekijöitä hoidolle. Osteopaatti (ortopedinen osteopaatti) haluaa usein nähdä myös mahdolliset lääkärien lausunnot ja MRI- tai RTG kuvat. Osteopaattinen diagnoosi (ei virallinen diagnoosi) muodostuu anamneesista (alkuhaastattelu), neurologisen statuksen (hermoston) tarkalla tutkimisella, kipuprovokaatiotesteillä sekä tarkalla liikkeen tutkimisella sekä palpoinnilla (käsin tutkimisella). Osteopaattisen diagnoosin perusteella tehdään hoitosuunnitelma ja jatkosuunnitelma hoidolle. Osteopaattista diagnoosia sekä kliinisen tutkimisen tuloksia voidaan käyttää tukena lääkärin tekemälle viralliselle diagnoosille. Usein osteopaatti (ortopedinen osteopaatti) tekeekin yhteistyötä eri erikoissairaanhoidon ammattiryhmien kanssa. Hoitotekniikoita ovat hieronnan lisäksi nivelten mobilisaatio-, manipulaatio-, sekä traktiohoidot. Osteopaatti myös pelkästään hieroo jos asiakas niin haluaa:)

Kuinka tämän nyt sitten voisi lyhyesti kiteyttää??

Koulutetun hierojan ammattitutkinto antaa hierojalle valmiudet hoitaa pehmytkudoksia ja raajaniveliä erilaisin hieronnan pehmytkudostekniikoin. Erikoistua voi peruskoulutuksen jälkeen raajanivelten mobilisaatio hoitoihin. Manipulaatiotekniikat eivät kuulu hierojan ammattitutkintoon. Koulutetun hierojan ammattitutkinto antaa lähtövalmiudet tutkimiselle ja tulosten analysoinnille, mutta ei tarkempaan kliiniseen tutkimiseen tai päättelyyn. Osteopaatin ammattitutkinto syventää kliinistä tutkimista, päättelyä ja työkaluksi tulee monenlaisia erotusdiagnostisia testejä. Mobilisaatio- ja manipulaatio tekniikoita harjoitellaan koko 4 vuotisen koulutuksen ajan ja hoidon tehokkuus tuleekin oikein, turvallisesti ja tarpeen mukaan kohdennetuista hoidoista. Usein myös osteopaatti voi olla enemmän hierova kuin kliinisesti tutkiva ja kuntouttava. Tämäkin riippuu erikoistumisesta tai intohimosta. Jos pyydät osteopaatilta pelkkää hierontaa, luulen että sen saat. Jos tulet kuitenkin vastaanotolle sinua häiritsevät oireen kanssa ja haluat asialle tehtävän jotain, senkin varmasti saat. Yksi asiakkaistani tämän joskus hyvin kiteytti. Hieroja tutkii ja hieroo, osteopaatti tutkii, hieroo, tekee kaikkee hoitoo, kuntouttaa, antaa harjoitteita, määrää eteenpäin. Fysioterapeutti tutkii, kuntouttaa, antaa harjoitteita. Tässä siis vain yksi karkea jako ja asiakkaan näkemys. 

Käy hieronnassa jos lihaksesi ovat rasituksesta kipeät tai ennaltaehkäisevästi ylläpitohieronnassa. Jos kuitenkin joudut käymään hieronnassa toistuvasti saman oireen tai kivun vuoksi, kannattaa asiaa tutkia. Tule osteopaatille jos lihaskireyksistä tulee kaikesta huolimatta arkea voimakkaasti häiritsevä ongelma, kipu, voimattomuus lisääntyy. Hermoperäisiä oireita ilmaantuu, liikkuvuus nivelessä vähenee voimakkaasti ja kipu kasvaa. Tulee leposärkyä. Mikään manuaalisen hoitamisen ala ei sulje toista pois, ne ovat toisiaan tukevia hoitoja. 

Lähteinä käytetty ja lisätietoa löytyy:

Suomen ortopediset osteopaatit ry. www.soory.fi

Suomen osteopatialiitto. www.osteopatialiitto.fi

Koulutettujen hierojien liitto. www.khl.fi